Luonnetestituomari Jorma Lankinen on testannut vuosien aikana kymmeniä ranskanbulldoggeja, ja tehnyt vuonna 2020 yhdessä jalostustoimikunnan kanssa ranskanbulldogien ihanneprofiilin. Ranskanbulldoggien roturisteytystyöryhmä on miettinyt yhdessä Lankisen kanssa risteytyskumppaniksi sopivia rotuja, sekä keskustellut risteytettävien rotujen luonteen merkityksestä risteytysprojektissa.

Lankisen mukaan monen muun rodun roturisteytyksissä on epäonnistuttu, koska risteytystä on lähdetty tekemään ulkonäkö edellä ja risteytettävien rotujen luonteisiin sekä käyttötarkoituksiin ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota. Ulkomuodon ja karvanlaadun jalostaminen on huomattavasti helpompaa kuin luonteen. Risteytettävissä roduissa tulee olla myös riittävän suuri populaatio, jotta sieltä voidaan löytää hyvät risteytyspartnerit. Harvinaisten rotujen käyttö ei siten ole järkevää.

Luonnetestituomarin mukaan testattujen ranskanbulldoggien luonne on muuttunut pehmeämmäksi, sekä rodulle epätyypillinen arkuus on lisääntynyt. Ihanteellisen ranskanbulldogin tärkeimpinä ominaisuuksina hän pitää luonteen puolesta taistelutahtoa, toimintakykyä sekä riittävää kovuutta. Testin kokonaispistemäärä ei ole niinkään tärkeää kuin nämä edellämainitut osa-alueet. Ristetytyskumppanit tulisivat olla luonnetestattuja ja toivottavaa olisi, että myös niiden sisaruksia olisi testattu, jotta saadaan laajempi kuva käytettävästä linjasta. Keskustelussa on tullut myös esiin, että metsästysvietti ristetytykumppanissa ei ole toivottava ominaisuus, koska sen poisjalostaminen on erittäin hankalaa.

Jorma Lankisen näkemyksen mukaan ranskanbulldoggien luonteisia koiria ei niinkään löydy seurakoiraryhmästä vaan ennemminkin terrieriryhmästä. Tämä johtuu varmasti osin rodun historiasta, jossa härkätaistelukoiriin on alun perin sekoitettu pieniä terrierejä, joilla ranskanbulldoggien kokoa saatiin pienemmäksi.

Lankinen toivoo  risteytystyöryhmän miettivän ristetytettävien rotujen luonnetta tarkkaan, koska tarkoitus ei ole muuttaa ranskanbulldoggia luonteeltaan joksikin muuksi, kuin mitä se on ollut. Sen vuoksi esimerkiksi alkukantaisten rotujen käyttö ei hänen mukaansa ole järkevää.

Seuraavaaksi työryhmä tapaa Liisa Lilja-Maulan (ELT) sekä Anu Lappalaisen (dosentti, ELT).

Lilja-Maula on kutsuttu BOAS-asiantuntijaksi. Liisa on ollut mukana kehittämässä brakykefaalisen oireyhtymän seulontaan tarkoitetun kävelytestin, joka otettiin käyttöön viralliseksi terveystarkastukseksi lyhytkuonoisille roduille vuonna 2017.

Lappalainen on pieneläinsaurauksien erikoislääkäri. Hän on tehnyt väitöskirjansa koirien perinnöllisten sairauksien röntgenseulonnasta vuonna 2013 ja toiminut pitkään Suomen Kennelliiton virallisten röntgenkuvien lausujana.

Tiedotamme asiasta lisää myöhemmin.