Ranskanbulldoggi rotumääritelmä
Ryhmä: 9
FCI:n numero: 101
Hyväksytty: FCI 18.9.2023 / Kennelliitto 28.11.2023
Rotumääritelmä luettavissa suomeksi Kennelliiton sivuilla, sekä englanniksi ja ranskaksi FCI:n sivuilla. Alla kopio suomenkielisestä tekstistä.
FCI:n numero: 101
Hyväksytty: FCI 18.9.2023 / Kennelliitto 28.11.2023
Rotumääritelmä luettavissa suomeksi Kennelliiton sivuilla, sekä englanniksi ja ranskaksi FCI:n sivuilla. Alla kopio suomenkielisestä tekstistä.
RANSKANBULLDOGGI
KÄYTTÖTARKOITUS: Seura- kääpiökoira.FCI:N LUOKITUS: Ryhmä 9 seura- ja kääpiökoirat Alaryhmä 8 pienet molossityyppiset rodut Käyttökoetulosta ei vaadita.
LYHYT HISTORIAOSUUS: Kaikkien molossityyppisten koirarotujen tapaan myös ranskanbulldoggi polveutuu luultavasti antiikin Rooman valtakunnan Epirus-provinssin mastiffikoirista (jotka olivat englanninbulldoggin esivanhempia), keskiajan alanoista sekä pienikokoisista ranskalaisista mastiffityyppisistä koirista.
Nykyinen ranskanbulldoggi syntyi 1880-luvulla Pariisin työläiskortteleiden innokkaiden kasvattajien tekemien risteytysten tuloksena. Tuohon aikaan rotu oli Pariisin kauppahallien kantajien, teurastajien ja vaunukuskien suosiossa, ja pian sen erikoinen ulkonäkö ja luonne valloittivat puolelleen myös yläluokan ja taiteilijat. Rodusta tuli nopeasti suosittu.
Ensimmäinen rotuyhdistys perustettiin Pariisissa vuonna 1880, ensimmäinen ranskanbulldoggi rekisteröitiin vuonna 1885, ja ensimmäinen rotumääritelmä vahvistettiin vuonna 1898, jolloin myös Ranskan Kennelliitto tunnusti rodun. Ensimmäinen rodun edustaja esitettiin koiranäyttelyssä jo vuonna 1887. Rotumääritelmää muutettiin vuosina 1931–1932 sekä 1948, vuonna 1986 H.F.Reant ja R.Triquet ajantasaistivat sen ja FCI hyväksyi sen 1987. Tämän jälkeen muutoksia on tehty 1994 (Violette Guillon, FCI hyväksyi 1995) ja 2012 (Ranskan rotuyhdistyksen hallitus).
Nykyinen ranskanbulldoggi syntyi 1880-luvulla Pariisin työläiskortteleiden innokkaiden kasvattajien tekemien risteytysten tuloksena. Tuohon aikaan rotu oli Pariisin kauppahallien kantajien, teurastajien ja vaunukuskien suosiossa, ja pian sen erikoinen ulkonäkö ja luonne valloittivat puolelleen myös yläluokan ja taiteilijat. Rodusta tuli nopeasti suosittu.
Ensimmäinen rotuyhdistys perustettiin Pariisissa vuonna 1880, ensimmäinen ranskanbulldoggi rekisteröitiin vuonna 1885, ja ensimmäinen rotumääritelmä vahvistettiin vuonna 1898, jolloin myös Ranskan Kennelliitto tunnusti rodun. Ensimmäinen rodun edustaja esitettiin koiranäyttelyssä jo vuonna 1887. Rotumääritelmää muutettiin vuosina 1931–1932 sekä 1948, vuonna 1986 H.F.Reant ja R.Triquet ajantasaistivat sen ja FCI hyväksyi sen 1987. Tämän jälkeen muutoksia on tehty 1994 (Violette Guillon, FCI hyväksyi 1995) ja 2012 (Ranskan rotuyhdistyksen hallitus).
YLEISVAIKUTELMA: Tyypillinen pienikokoinen molossirotu. Pieneen kokoonsa nähden voimakas, lyhytrunkoinen, tanakka ja joka suhteessa tiivis, lyhytkarvainen koira, jolla on lyhyt ja tylppä kuono, pystyt korvat ja luonnostaan lyhyt häntä. Koiran tulee vaikuttaa aktiiviselta, älykkäältä ja hyvin lihaksikkaalta sekä tiivisrakenteiselta ja vahvaluustoiselta. Mikään piirre ei saa olla liioiteltu eikä saa häiritä koiran ulkomuodon ja liikkeiden tasapainoa.
TÄRKEITÄ MITTASUHTEITA: Rungon pituus mitattuna olkanivelen kärjestä istuinluun kärkeen on hieman säkäkorkeutta suurempi. Lyhyt kuono.
KÄYTTÄYTYMINEN / LUONNE: Seurallinen, eloisa, leikkisä ja reipas seurakoira. Erityisen kiintynyt isäntäväkeensä.
TÄRKEITÄ MITTASUHTEITA: Rungon pituus mitattuna olkanivelen kärjestä istuinluun kärkeen on hieman säkäkorkeutta suurempi. Lyhyt kuono.
KÄYTTÄYTYMINEN / LUONNE: Seurallinen, eloisa, leikkisä ja reipas seurakoira. Erityisen kiintynyt isäntäväkeensä.
PÄÄ: Voimakas, leveä ja neliömäinen. Pään nahka muodostaa miltei symmetrisiä poimuja ja ryppyjä, jotka eivät saa olla liioiteltuja.
Kallo: Leveä, korvien välistä lähes litteä; otsa on kaareva. Voimakkaat kulmakaaret, joita erottaa silmien välissä erityisen selvä uurre, joka ei kuitenkaan saa jatkua otsalle. Niskakyhmy on hyvin vähäinen
Otsapenger: Korostunut.
Kirsu: Väriltään musta, leveä ja hieman ylöspäin kääntyvä. Sieraimet ovat hyvin avonaiset, symmetriset ja taaksepäin kallistuvat. Sierainten asennosta ja ylöspäin kääntyvästä kirsusta huolimatta koiran tulee kyetä hengittämään normaalisti nenän kautta.
Kuono: Lyhyt ja leveä. Kuonon sivuilla ja päällä on symmetrinen poimu.
Huulet: Paksut, hieman löysät ja mustat. Ylähuuli ja alahuuli kohtaavat leuan keskikohdassa peittäen hampaat täysin. Ylähuuli on sivusta katsottuna laskeutuva ja pyöristynyt. Kieli ei saa koskaan näkyä koiran ollessa rauhallinen.
Leuat / hampaat: Leuat ovat leveät ja voimakkaat. Alaleuka on yläleukaa pitempi ja ylöspäin kaareutuva. Alaetuhampaat ovat kaarevassa rivissä. Leuat eivät saa koskaan olla vinot. Ylä- ja alaleuan pituusero ei saa olla liian suuri, olennaista on että ylä- ja alahuuli koskettavat toisiaan ja peittävät hampaat täysin. Alaetuhampaat ovat yläetuhampaiden etupuolella. Etu- ja kulmahampaiden tulee olla riittävän kehittyneet. Täysi hampaisto on toivottava.
Posket: Hyvin kehittyneet.
Silmät: Silmät ovat selvästi näkyvissä, ilmeeltään eloisat ja sijoittuneet alas, melko etäälle kirsusta ja korvista. Silmät ovat tummat, melko suuret ja pyöreät. Koiran katsoessa suoraan eteenpäin silmissä ei saa näkyä valkuaista. Silmäluomet ovat mustat.
Korvat: Keskikokoiset, tyvestä leveät ja kärjestä pyöristyneet. Korkealle kiinnittyneet, mutta eivät liian lähellä toisiaan. Pystyasentoiset. Korvaaukko suuntautuu eteenpäin. Korvien nahka on ohut ja pehmeä.
KAULA: Lyhyt, voimakas ja hieman kaareva, levenee lapoja kohti. Ei löysää kaulanahkaa.
RUNKO
Ylälinja: Kohoaa liioittelemattomasti ja tasaisesti säästä lanteeseen asti. Tällaista rodulle tyypillistä ylälinjaa kutsutaan karpinseläksi.
Selkä: Leveä ja lihaksikas, kiinteä ja tiivis.
Lanne: Lyhyt, leveä ja kaareutunut.
Lantio: Selvästi viisto.
Rintakehä: Sylinterimäinen ja syvä ulottuen hieman kyynärpäiden alapuolelle, tynnyrimäisesti kaartuvat kylkiluut. Eturinta leveä ja edestä katsottuna neliömäinen.
Alalinja ja vatsa: Vatsaviiva on ylösvetäytynyt mutta ei vinttikoiramainen.
HÄNTÄ: Luonnostaan lyhyt, peittäen kuitenkin peräaukon, alas kiinnittynyt ja melko suora, tyvestä paksu ja kärkeä kohti kapeneva. Häntämutkat, kiertyvä tai suhteellisen pitkä häntä sallitaan, se ei kuitenkaan saa ulottua kintereisiin asti. Hännän asento on matala, se ei saa kohota vaakatason yläpuolelle edes koiran liikkuessa.
RAAJAT
ETURAAJAT: Pystysuorat ja suorat sekä edestä että sivulta katsottuna.
Lavat: Hyvin viistot.
Olkavarret: Lyhyet, paksut, lihaksikkaat ja hieman kaarevat.
Kyynärpäät: Tiiviisti rungonmyötäiset.
Kyynärvarret: Lyhyet, suorat ja lihaksikkaat.
Ranteet: Kiinteät ja lyhyet.
Välikämmenet: Lyhyet ja sivusta katsottuna aavistuksen viistot.
Etukäpälät: Pyöreät, pienet ja tiiviit ns. kissankäpälät, hieman ulospäin kääntyneet. Varpaat ovat tiiviisti yhdessä, kynnet ovat lyhyet, vahvat ja mustat.
TAKARAAJAT: Voimakkaat, lihaksikkaat ja hieman eturaajoja pitemmät, minkä johdosta lanneosa on hieman säkää korkeammalla. Sivulta ja takaa katsottuna takaraajat ovat pystysuorat.
Reidet: Lihaksikkaat ja kiinteät.
Kintereet: Tiiviit, melko matalat, eivät liian voimakkaasti kulmautuneet eivätkä liian suorat. Välijalat: Lyhyet.
Takakäpälät: Pyöreät, tiiviit, eivät sisä- eivätkä ulkokierteiset.
LIIKKEET: Raajat liikkuvat yhdensuuntaisesti rungon keskiviivaan nähden sekä edestä että takaa katsottuna. Vapaat liikkeet, hyvä takaraajan työntö.
NAHKA: Tiivis.
KARVAPEITE
Karva: Lyhyt, tiivis, kiiltävä ja pehmeä, ei aluskarvaa.
Väri: Yksivärinen kellanruskea tai juovikas ja siinä voi olla valkoisia merkkejä.
Yksiväriset:
Juovikas (brindle): Kellanruskealla pohjalla kohtalaisen selvästi erottuvia tummia poikittaisia raitoja muodostaen ns. tiikerijuovituksen. Voimakas raidoitus ei saa peittää pohjaväriä. Musta maski on sallittu. Vähäiset valkoiset merkit ovat sallittuja.
Kellanruskea (fawn): Yksivärinen vaaleankellertävästä tummempaan kellanruskeaan, ääriosissa värisävy voi olla hieman vaaleampi. Musta maski on toivotumpaa kuin maskittomuus. Vähäiset valkoiset merkit ovat sallittuja.
Valkokirjavat: Juovikkaat valkokirjavat: Tästä väristä käytetään nimitystä ”pied”. Ihanteellisesta tapauksessa laikut ovat tasaisesti jakautuneet koko rungon alueelle. Nahassa voi olla joitakin pigmenttiläiskiä.
Kellanruskeat valkokirjavat: Tästä väristä käytetään nimitystä ”fawn and white”. Ihanteellisesta tapauksessa laikut ovat tasaisesti jakautuneet koko rungon alueelle. Nahassa voi olla joitakin pigmenttiläiskiä.
Kirsun väri on kaikissa väreissä aina musta, ei koskaan ruskea eikä sininen.
Kokovalkoiset yksilöt, joilla on mustat silmäluomet ja kirsu ovat sallittuja, mutta kuurousriskin vuoksi eivät toivottuja.
KOKO JA PAINO
Säkäkorkeus:
Urokset: 27-35 cm
Nartut: 24 -32 cm
± 1 cm hyväksytään.
Paino: Urokset: 9 – 14 kg Nartut 8 -13 kg
Puolen kilon ylitys on tyypillisellä yksilöllä sallittu.
VIRHEET: Kaikki poikkeamat edellä mainituista kohdista luetaan virheiksi suhteutettuna virheen vakavuuteen ja sen vaikutukseen koiran terveyteen ja hyvinvointiin.
– valkokirjavilla koirilla pohjavärissä liikaa pilkutusta
– kellanruskeilla koirilla selvä musta selkäjuova
– valkoiset ”sukat” juovikkailla ja kellanruskeilla koirilla
– vaaleat kynnet juovikkailla ja kellanruskeilla koirilla
– suora selkä (ei karpinselkää)
VAKAVAT VIRHEET:
– liian pitkä tai erittäin lyhyt kuono
– kielen näkyminen suun ollessa kiinni
– vaaleat silmät (petolinnun katse)
– selvä pigmentin puute huulissa, kirsussa ja silmäluomissa; silmäluomet eivät saa koskaan olla täysin pigmentittömät
– tasapurenta
– köyryselkä ("kamelin selkä")
HYLKÄÄVÄT VIRHEET:
– vihaisuus tai liiallinen arkuus
– selvästi epänormaali rakenne tai käyttäytyminen
– epätyypillisyys: riittämättömät rotutyypilliset piirteet
– täysin sulkeutuneet sieraimet
– vino leuka, jolloin kieli on jatkuvasti näkyvissä
– alaleuan etuhampaat jäävät yläleuan etuhampaiden taakse
– jatkuvasti näkyvät kulmahampaat suun ollessa kiinni
– keskenään eriväriset silmät
– muun värinen kuin musta kirsu
– muut kuin pystyt korvat
– hännättömyys tai sisäänpäin kasvava häntä
– takaraajojen kannukset (Huom. Suomessa typistyskielto)
– ylitaittuva kinner
– pitkä, karkea tai villava karva
– muu kuin rotumääritelmän mukainen väri, erityisesti musta, musta punaruskein merkein ja mustan haalistuneet värit yksivärisenä tai valkokirjavana
– rotumääritelmässä mainitun koon ja painon ylitys tai alitus
– hengitysvaikeudet
– kuurous
HUOM. Uroksilla tulee olla kaksi normaalisti kehittynyttä kivestä täysin laskeutuneina kivespussiin.
Kallo: Leveä, korvien välistä lähes litteä; otsa on kaareva. Voimakkaat kulmakaaret, joita erottaa silmien välissä erityisen selvä uurre, joka ei kuitenkaan saa jatkua otsalle. Niskakyhmy on hyvin vähäinen
Otsapenger: Korostunut.
Kirsu: Väriltään musta, leveä ja hieman ylöspäin kääntyvä. Sieraimet ovat hyvin avonaiset, symmetriset ja taaksepäin kallistuvat. Sierainten asennosta ja ylöspäin kääntyvästä kirsusta huolimatta koiran tulee kyetä hengittämään normaalisti nenän kautta.
Kuono: Lyhyt ja leveä. Kuonon sivuilla ja päällä on symmetrinen poimu.
Huulet: Paksut, hieman löysät ja mustat. Ylähuuli ja alahuuli kohtaavat leuan keskikohdassa peittäen hampaat täysin. Ylähuuli on sivusta katsottuna laskeutuva ja pyöristynyt. Kieli ei saa koskaan näkyä koiran ollessa rauhallinen.
Leuat / hampaat: Leuat ovat leveät ja voimakkaat. Alaleuka on yläleukaa pitempi ja ylöspäin kaareutuva. Alaetuhampaat ovat kaarevassa rivissä. Leuat eivät saa koskaan olla vinot. Ylä- ja alaleuan pituusero ei saa olla liian suuri, olennaista on että ylä- ja alahuuli koskettavat toisiaan ja peittävät hampaat täysin. Alaetuhampaat ovat yläetuhampaiden etupuolella. Etu- ja kulmahampaiden tulee olla riittävän kehittyneet. Täysi hampaisto on toivottava.
Posket: Hyvin kehittyneet.
Silmät: Silmät ovat selvästi näkyvissä, ilmeeltään eloisat ja sijoittuneet alas, melko etäälle kirsusta ja korvista. Silmät ovat tummat, melko suuret ja pyöreät. Koiran katsoessa suoraan eteenpäin silmissä ei saa näkyä valkuaista. Silmäluomet ovat mustat.
Korvat: Keskikokoiset, tyvestä leveät ja kärjestä pyöristyneet. Korkealle kiinnittyneet, mutta eivät liian lähellä toisiaan. Pystyasentoiset. Korvaaukko suuntautuu eteenpäin. Korvien nahka on ohut ja pehmeä.
KAULA: Lyhyt, voimakas ja hieman kaareva, levenee lapoja kohti. Ei löysää kaulanahkaa.
RUNKO
Ylälinja: Kohoaa liioittelemattomasti ja tasaisesti säästä lanteeseen asti. Tällaista rodulle tyypillistä ylälinjaa kutsutaan karpinseläksi.
Selkä: Leveä ja lihaksikas, kiinteä ja tiivis.
Lanne: Lyhyt, leveä ja kaareutunut.
Lantio: Selvästi viisto.
Rintakehä: Sylinterimäinen ja syvä ulottuen hieman kyynärpäiden alapuolelle, tynnyrimäisesti kaartuvat kylkiluut. Eturinta leveä ja edestä katsottuna neliömäinen.
Alalinja ja vatsa: Vatsaviiva on ylösvetäytynyt mutta ei vinttikoiramainen.
HÄNTÄ: Luonnostaan lyhyt, peittäen kuitenkin peräaukon, alas kiinnittynyt ja melko suora, tyvestä paksu ja kärkeä kohti kapeneva. Häntämutkat, kiertyvä tai suhteellisen pitkä häntä sallitaan, se ei kuitenkaan saa ulottua kintereisiin asti. Hännän asento on matala, se ei saa kohota vaakatason yläpuolelle edes koiran liikkuessa.
RAAJAT
ETURAAJAT: Pystysuorat ja suorat sekä edestä että sivulta katsottuna.
Lavat: Hyvin viistot.
Olkavarret: Lyhyet, paksut, lihaksikkaat ja hieman kaarevat.
Kyynärpäät: Tiiviisti rungonmyötäiset.
Kyynärvarret: Lyhyet, suorat ja lihaksikkaat.
Ranteet: Kiinteät ja lyhyet.
Välikämmenet: Lyhyet ja sivusta katsottuna aavistuksen viistot.
Etukäpälät: Pyöreät, pienet ja tiiviit ns. kissankäpälät, hieman ulospäin kääntyneet. Varpaat ovat tiiviisti yhdessä, kynnet ovat lyhyet, vahvat ja mustat.
TAKARAAJAT: Voimakkaat, lihaksikkaat ja hieman eturaajoja pitemmät, minkä johdosta lanneosa on hieman säkää korkeammalla. Sivulta ja takaa katsottuna takaraajat ovat pystysuorat.
Reidet: Lihaksikkaat ja kiinteät.
Kintereet: Tiiviit, melko matalat, eivät liian voimakkaasti kulmautuneet eivätkä liian suorat. Välijalat: Lyhyet.
Takakäpälät: Pyöreät, tiiviit, eivät sisä- eivätkä ulkokierteiset.
LIIKKEET: Raajat liikkuvat yhdensuuntaisesti rungon keskiviivaan nähden sekä edestä että takaa katsottuna. Vapaat liikkeet, hyvä takaraajan työntö.
NAHKA: Tiivis.
KARVAPEITE
Karva: Lyhyt, tiivis, kiiltävä ja pehmeä, ei aluskarvaa.
Väri: Yksivärinen kellanruskea tai juovikas ja siinä voi olla valkoisia merkkejä.
Yksiväriset:
Juovikas (brindle): Kellanruskealla pohjalla kohtalaisen selvästi erottuvia tummia poikittaisia raitoja muodostaen ns. tiikerijuovituksen. Voimakas raidoitus ei saa peittää pohjaväriä. Musta maski on sallittu. Vähäiset valkoiset merkit ovat sallittuja.
Kellanruskea (fawn): Yksivärinen vaaleankellertävästä tummempaan kellanruskeaan, ääriosissa värisävy voi olla hieman vaaleampi. Musta maski on toivotumpaa kuin maskittomuus. Vähäiset valkoiset merkit ovat sallittuja.
Valkokirjavat: Juovikkaat valkokirjavat: Tästä väristä käytetään nimitystä ”pied”. Ihanteellisesta tapauksessa laikut ovat tasaisesti jakautuneet koko rungon alueelle. Nahassa voi olla joitakin pigmenttiläiskiä.
Kellanruskeat valkokirjavat: Tästä väristä käytetään nimitystä ”fawn and white”. Ihanteellisesta tapauksessa laikut ovat tasaisesti jakautuneet koko rungon alueelle. Nahassa voi olla joitakin pigmenttiläiskiä.
Kirsun väri on kaikissa väreissä aina musta, ei koskaan ruskea eikä sininen.
Kokovalkoiset yksilöt, joilla on mustat silmäluomet ja kirsu ovat sallittuja, mutta kuurousriskin vuoksi eivät toivottuja.
KOKO JA PAINO
Säkäkorkeus:
Urokset: 27-35 cm
Nartut: 24 -32 cm
± 1 cm hyväksytään.
Paino: Urokset: 9 – 14 kg Nartut 8 -13 kg
Puolen kilon ylitys on tyypillisellä yksilöllä sallittu.
VIRHEET: Kaikki poikkeamat edellä mainituista kohdista luetaan virheiksi suhteutettuna virheen vakavuuteen ja sen vaikutukseen koiran terveyteen ja hyvinvointiin.
– valkokirjavilla koirilla pohjavärissä liikaa pilkutusta
– kellanruskeilla koirilla selvä musta selkäjuova
– valkoiset ”sukat” juovikkailla ja kellanruskeilla koirilla
– vaaleat kynnet juovikkailla ja kellanruskeilla koirilla
– suora selkä (ei karpinselkää)
VAKAVAT VIRHEET:
– liian pitkä tai erittäin lyhyt kuono
– kielen näkyminen suun ollessa kiinni
– vaaleat silmät (petolinnun katse)
– selvä pigmentin puute huulissa, kirsussa ja silmäluomissa; silmäluomet eivät saa koskaan olla täysin pigmentittömät
– tasapurenta
– köyryselkä ("kamelin selkä")
HYLKÄÄVÄT VIRHEET:
– vihaisuus tai liiallinen arkuus
– selvästi epänormaali rakenne tai käyttäytyminen
– epätyypillisyys: riittämättömät rotutyypilliset piirteet
– täysin sulkeutuneet sieraimet
– vino leuka, jolloin kieli on jatkuvasti näkyvissä
– alaleuan etuhampaat jäävät yläleuan etuhampaiden taakse
– jatkuvasti näkyvät kulmahampaat suun ollessa kiinni
– keskenään eriväriset silmät
– muun värinen kuin musta kirsu
– muut kuin pystyt korvat
– hännättömyys tai sisäänpäin kasvava häntä
– takaraajojen kannukset (Huom. Suomessa typistyskielto)
– ylitaittuva kinner
– pitkä, karkea tai villava karva
– muu kuin rotumääritelmän mukainen väri, erityisesti musta, musta punaruskein merkein ja mustan haalistuneet värit yksivärisenä tai valkokirjavana
– rotumääritelmässä mainitun koon ja painon ylitys tai alitus
– hengitysvaikeudet
– kuurous
HUOM. Uroksilla tulee olla kaksi normaalisti kehittynyttä kivestä täysin laskeutuneina kivespussiin.