Jalostusohjeet

Jalostusohjeet

Kaikki jäsenkasvattajan ilmoittamat ja tämän jalostusohjeen täyttävät yhdistelmät julkaistaan yhdistyksen kotisivuilla, mikäli niihin saadaan julkaisulupa, ”Jalostusohjeen täyttävinä yhdistelminä”. Tämän jalostusohjeen täyttävien pentueiden kohdalle pentuvälityksessä tullaan liittämään maininta ”Yhdistelmä täyttää Suomen Ranskanbulldogit ry:n jalostusohjeen suositukset”. Mikäli yhdistelmä ei joltain osin täytä tätä jalostusohjetta, se pääsee pentuvälitykseen, mutta sen kohdalle merkitään miltä osin se ei täytä tätä jalostusohjetta. Kasvattaja, joka on yhdistyksen jäsen, saa pyytäessään jalostustoimikunnalta apua yhdistelmien sukutauluissa esiintyvien perinnöllisten sairausriskien selvittämisessä, sekä muissa ranskanbulldogin jalostusta koskevissa kysymyksissä.

Jalostusohjeet

Hyväksytty yhdistyksen kokouksessa 19.3.2017

Jalostukseen tulee käyttää mahdollisimman tasokkaita koiria, joilla on oikeanlainen luonne, kaunis väritys sekä tasapainoinen, vankka ja ryhdikkäästi rakentunut runko. Myös oikeanmallinen pää, jossa on hyvät silmät, korvat ja ilme, ovat kaikki merkittäviä ja tärkeitä asioita rodun ulkomuodossa ja yleisvaikutelmassa. Jalostuskoirien tulee täyttää yhdistyksen jalostusohjeen suositukset erityisesti terveys- ja näyttelytulosten osalta. Koiria, joilla on vakavia virheitä tai sairauksia, ei tule käyttää jalostukseen. Valtaosa rodun terveysongelmista on sidoksissa äärimmilleen vietyihin ulkomuoto-ominaisuuksiin. Niiden tehokas vähentäminen onnistuu tulkitsemalla rotumääritelmää oikein ja karsimalla jalostuksesta liioitellut, laatutasoltaan huonot ja selvästi rotumääritelmästä poikkeavat yksilöt. Kasvattajia tulee tukea ja kannustaa rotumääritelmän tavoitteelliseen noudattamiseen ja valitsemaan jalostusyksilöiksi jalostusohjeet täyttäviä ranskanbulldoggeja.

Myös urosten omistajilta toivotaan entistä enemmän harkintaa ja panostusta jalostusyksilöitä valittaessa. Yksi tärkeistä tavoitteista rodun jalostuksessa on luonnollinen lisääntyminen. Narttujen lisääntymisongelmat ovat rodulle tyypillisiä, mutta viime vuosina on ollut havaittavissa muutosta parempaan. Myös pentueiden koossa on tapahtunut lievää kasvua. Kasvattajien tulee jatkossakin karsia jalostuksesta sellaiset urokset, jotka eivät kykene astumaan normaalisti sekä sellaiset nartut, jotka eivät kykene synnyttämään itse. Narttu, joka on kaksi kertaa sektioitu tulisi poistaa jalostuksesta. Kyseessä on lukumäärältään suurehko rotu.

Rodun 2000-luvun suuri suosio on saanut aikaan sen, että koirien tuontimäärät ovat kasvaneet ja geenipooli on ainakin näennäisesti laajentunut. Kasvattajien toivotaan käyttävän jalostukseen myös kotimaisia, vähemmän käytettyjä koiria sekä ulkomaisia yksilöitä, joiden linjoja on Suomessa ainoastaan vähän tai ei ollenkaan. Vahvasti sisäsiittoista jalostusta tulee rodussa välttää geneettisen monimuotoisuuden turvaamiseksi ja sairausgeenien kasaantumisen välttämiseksi. Kasvattajien tulisi suosia yhdistelmiä, joissa sukusiitoskerroin jää alle 6,25%. Perusteena yhdistelmän sukusiitosprosentin laskemiselle käytetään Suomen Kennelliiton jalostustietokantaa. Sukusiitosaste tulisi laskea neljän sukupolven mukaan.

Suositus yksittäisen koiran jälkeläismäärästä
Uroksen jälkeläismäärä saa olla enintään 5% vuosittaisesta pentuerekisteröintimäärästä. Vuoden 2015 rekisteröintien pohjalta uroksen pentumäärä saisi olla noin 24 pentua vuodessa. Uroksen suositeltu vähimmäisikä astutushetkellä on 24 kk. Erityisesti nuoren uroksen kohdalla tulee käyttää vakaata harkintaa pentueiden lukumäärässä. Yhdistys suosittelee pidettäväksi taukoa toisen pentueen jälkeen, jotta nähtäisiin minkälaisia jälkeläisiä uros periyttää. Alle 5-vuotiaalla uroksella saa olla enintään 40 jälkeläistä ja uroksen koko elinajan pentumäärän suositellaan jäävän alle 80 pennun. Nartun jälkeläismäärälle yhdistys ei ole asettanut rajoitteita. Nartun suositeltu vähimmäisikä astutushetkellä on 24 kk ja ensimmäisen pentueen kohdalla suositellaan, että narttu on alle 4-vuotias.

Jalostukseen käytettävien koirien suositukset:
– Koirat ovat virallisesti polvitarkastettuja. Yhdistelmän yhteenlaskettu arvo saa olla maksimissaan 2, mutta arvon ei tulisi täyttyä samasta polvesta (0/0+0/0, 0/0+0/1, 0/1+0/1).

Koirat ovat virallisesti silmätutkittuja. Jalostustoimikunta ei suosittele yhdistelmiä, missä molemmilta vanhemmilta tulee samoja perinnölliseksi katsottavia silmäsairauksia, kuten kyynelkanavan puutos, makroblepharon, distichiasis, kirsikkasilmä tms. Koiraa, jolla on todettu kaihi (katarakta), PRA, gRD, tRD tai jokin leikkaushoitoa vaatinut perinnölliseksi katsottava silmäsairaus, ei tule käyttää jalostukseen. Koira tulisi poistaa jalostuskäytöstä, mikäli se on jättänyt useammassa kuin yhdessä yhdistelmässä samaa vakavaa sairautta sairastavan jälkeläisen (esim. kaihi, gRD, leikkaushoitoa vaativat luomikiertymät). Alle vuoden ikäiselle koiralle tehty tutkimus on voimassa yhden vuoden lausuntopäivästä. Yli vuoden ikäiselle koiralle tehty tutkimus on voimassa 24 kk.

Koirille on tehty virallinen sydänkuuntelu. Eläinlääkärin sydänsairaaksi diagnosoimaa koiraa ei tule käyttää jalostukseen.

Koirat ovat virallisesti selkäkuvattuja. Yhdistelmiä, joissa molemmilla vanhemmilla on IDD3, ei suositella tehtäväksi. Yhdistelmiä, joissa molemmilla vanhemmilla on SP3, ei suositella tehtäväksi. SP4-tuloksen kohdalla on huomioitava, että Kennelliiton hyväksymien virallisten tutkimusten asteikon huonoin tulos estää koiran jalostuskäytön ja SP4-tuloksen saaneen koiran jälkeläiset voidaan rekisteröidä vain Ei jalostukseen -rekisteriin. Yhdistelmiä, joissa molemmilla vanhemmilla nikamien epämuotoisuusaste on VA4, ei suositella tehtäväksi. Kennelliiton suosituksen mukaan yhdistelmiä, joissa molemmilla vanhemmilla on LTV1-LTV4, ei suositella tehtäväksi. Koiran, jolla on todettu olevan spina bifida, dermoid sinus tai skolioosi, jalostuskäyttöä tulee vakaasti harkita, eikä kahta samanlaista löydöstä tule yhdistää. Oireilevia koiria ei tule käyttää jalostukseen.

Allergista koiraa ei tule käyttää jalostukseen. Koiraa, jolla on diagnosoitu yleistynyt demodikoosi tai joka on jättänyt demodikoosia sairastavia pentuja eri yhdistelmissä, ei tule käyttää jalostukseen. Vakavasta, perinnölliseksi katsottavasta immunologisesta sairaudesta kärsivää koiraa ei tule käyttää jalostukseen.

Epilepsiaa sairastavaa koiraa ei tule käyttää jalostukseen. Yhdistelmiä, joissa esiintyy epilepsiaa ensimmäisen neljän sukupolven sisällä, tulee välttää. Epilepsiaa jättäneet koirat tulisi poistaa jalostuksesta. Epilepsiaa sairastavien koirien sisarusten jalostuskäytössä tulee käyttää suurta harkintaa.

Jos koiralla on hengitysongelmia tai koiran pehmytkitalaki tai sieraimet on jouduttu leikkaamaan hengitysongelmien takia, sitä ei tule käyttää jalostukseen.

Koiraa, joka oireilee lonkkia, ei tule käyttää jalostukseen. Oireettoman D-lonkkaisen koiran jalostuskäytössä suositellaan vakaata harkintaa, ja sellaisen yhdistämistä ainoastaan A- tai B-lonkkaisen yksilön kanssa.

Koiraa, joka oireilee kyynäriä, ei tule käyttää jalostukseen. Kyynärnivellausunnon kaksi (2) tai huonomman tuloksen saanutta koiraa ei tule käyttää jalostukseen. Oireettoman tuloksen yksi (1) saaneen koiran yhdistämistä suositellaan ainoastaan 0/0 tuloksen saaneen yksilön kanssa.

Aggressiivista tai arkaa koiraa ei tule käyttää jalostukseen. Koiraa, jonka useammassa kuin yhdessä pentueessa esiintyy aggressiivisuutta tai arkuutta, ei tule käyttää jalostukseen.

Ulkoasultaan sinisen tai muun rotumääritelmästä poikkeavan värin omaavaa koiraa ei tule käyttää jalostukseen.

Kahta sinisen tai muun rotumääritelmästä poikkeavan värin kantajaa ei tule yhdistää.

Poikkeavan värin kantajaksi todettu koira tulee yhdistää ainoastaan yksilöön, joka ei ole kantaja. Yhdistelmän jälkeläiset tulee geenitestata ennen mahdollista jalostuskäyttöä.

Ulkoasultaan sinisen tai muun rotumääritelmästä poikkeavan värin omaava pentu tulee rekisteröidä EJ-rekisteriin ja väri tulee mainita rekisteröitäessä. Pennun sisarukset tulee geenitestata ennen mahdollista jalostuskäyttöä.

Koiraa, jolla karvanlaatu poikkeaa normaalista, (esim. pitkäkarvainen, kiharakarvainen tai selkeä karvapuutos) ei tule käyttää jalostukseen.

Jalostukseen käytettävältä koiralta vaaditaan vähintään kaksi virallisessa näyttelyssä saatua laatuarvostelua. Arvostelut tulee saada eri tuomareilta ja niiden on oltava ”erittäin hyvä” (EH), tai parempi.

Lisäksi jalostukseen ei suositella käytettäväksi lainkaan koiraa, jolla on jokin seuraavista rakenteellisista virheistä tai perinnölliseksi katsottavista ongelmista:
– muut luuston ja nivelten kasvuhäiriöt: selvästi oireilevia koiria ei tule käyttää jalostukseen
– väärät rungon mittasuhteet
– vakavasti käyrät eturaajat ja erittäin löysät ranteet, lievästi käyräraajaisten koirien yhdistämistä ei suositella
– vääränmallinen ylälinja, kyfoosi tai lordoosi
– liioiteltu koko ja liian raskas rakenne
– epävakaat ja rodulle epätyypilliset liikkeet
– syringomyelia
– sisäelinongelmat, kuten ruokatorvenlaajentuma; cushingintauti; kilpirauhassairaudet; maksa-; munuais,- sappi- ja haimasairaudet; intestinaalinen lymfangiektasia; toistuvat suolistotulehdukset
– liian voimakas alapurenta tai muut huomattavat purentavirheet
– vino leuka
– runsaat hammaspuutokset
– liian pitkä ja paksu kieli
– olemattomat etu- ja takakulmaukset
– liioitellut rypyt ja poimut sekä liian löysä nahka
– hännättömyys

Kasvattaja, joka on yhdistyksen jäsen, saa pyytäessään jalostustoimikunnalta apua yhdistelmien sukutauluissa esiintyvien perinnöllisten riskien selvittämisessä, sekä muissa ranskanbulldogin jalostusta koskevissa kysymyksissä. Uusintayhdistelmien tekoa tulisi tarkkaan harkita.