Yhdistyksen säännöt

  • Yhdistyksen uudet säännöt ovat astuneet voimaan 11.11.2014. Säännöt luettavissa oheisesta pdf-tiedostosta. Tiedoston puhtaaksikirjoitettu versio alla.


Päivätty: 11.11.2014

1. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI
Yhdistyksen nimi on Suomen Ranskanbulldogit ry ja sen kotipaikka on Helsinki. Toiminta-alueena yhdistyksellä on koko Suomi. Kokous- ja pöytäkirjakielenä on Suomi.
Yhdistys toimii Suomen Kennelliitto – Finska Kennelklubben ry:n (jäljempänä SKL) jäsenyhdistyksenä ja Suomen Kääpiökoirayhdistys – Finlands Dvärghundsförening ry:n (jäljempänä SKKY) alaisena jäsenyhdistyksenä. Yhdistys voi vuosikokouksensa päätöksellä liittyä muihin toimintansa tarkoitusperiä hyödyntäviin järjestöihin ja erota niistä.

2. YHDISTYKSEN TARKOITUS
Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on:
1. edistää ranskanbulldoggi-rodun tuntemusta
2. edistää puhdasrotuisten, rotumääritelmän mukaisten ja terveiden ranskanbulldoggien jalostusta ja kasvatusta
3. ohjata jäseniään koirien pitoon, kasvatukseen ja hoitoon liittyvissä asioissa

Nämä päämäärät pyritään saavuttamaan:
a. järjestämällä jäsenille neuvontaa ja ohjausta
b. järjestämällä jalostusneuvontaa
c. järjestämällä pennunostajille ja yleisölle suunnattua neuvontaa
d. seuraamalla jalostuksen, perinnöllisyystieteen ja koirien terveydenhuollon kehitystä erityisesti ranskanbulldoggien osalta
e. harjoittamalla julkaisu- ja tiedotustoimintaa
f. järjestämällä koiranäyttelyitä ja muita jäsenistölle suunnattuja tapahtumia
g. toimimalla yhteistyössä muiden koirayhdistysten kanssa, sekä pitämällä yhteyttä rodun ulkomaisiin yhdistyksiin

Toimintansa tukemiseksi yhdistys hankkii varoja perimällä jäsenmaksua. Yhdistys voi asianmukaisella luvalla toimeenpanna myös rahankeräyksiä ja arpajaisia, sekä ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja. Yhdistys voi toimintaansa varten omistaa tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta.

3. YHDISTYKSEN JäSENYYS
Jäsenet ovat varsinaisia-, perhe-, pentue-, kunnia- ja kannattajajäseniä.
– Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen.
– Perhejäseneksi voidaan hyväksyä varsinaisen jäsenen kanssa samassa taloudessa asuva henkilö. Perhejäsenyyteen ei sisälly lehteä tai tiedotetta.
– Pentuejäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, jonka kasvattaja ilmoittaa pentunsa ostajana yhdistyksen jäsenyyteen. Pentuejäseneksi ilmoitettavalta henkilöltä tulee kasvattajan toimittaa kirjallinen suostumus jäsensihteerille. Tällä kirjallisella suostumuksella pentuejäsen hyväksyy liittämisensä yhdistyksen jäseneksi ja siirtyy halutessaan seuraavana vuonna varsinaiseksi jäseneksi, maksaen itse jäsenmaksunsa.
– Kannattajajäseneksi voidaan hyväksyä henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa kannattaa yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa.
– Kunniajäseneksi voidaan vuosikokouksen päätöksellä, hallituksen esityksestä, kutsua henkilö, jonka katsotaan toiminnallaan huomattavasti edistäneen ja tukeneen yhdistyksen toimintaa ja rodun tunnetuksi tekemistä.
Jäsentiedote toimitetaan varsinaisille jäsenille, pentue- ja kunniajäsenille sekä asiantuntijalle. Yhdistyksen hallitus hyväksyy uudet jäsenet, kunniajäseniä lukuun ottamatta.

Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

4. JäSENMAKSU
Varsinaisilta jäseniltä, perhe-, pentuejäseniltä ja kannattajajäseniltä peritään jäsenmaksu, jonka suuruudesta päättää vuosikokous. Kunniajäsen ei maksa jäsenmaksua. Uuden jäsenen kirjaamisesta peritään kirjaamismaksu, minkä suuruudesta päättää vuosikokous. Jäsenmaksut on suoritettava huhtikuun loppuun mennessä.

5. JäSENEN EROAMINEN JA EROTTAMINEN
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle, sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erostaan yhdistyksen kokouksessa. Mikäli jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa suorittamatta vuoden ajalta, hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi yhdistyksestä. Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä, jos jäsen rikkoo yhdistyksen sääntöjä vastaan tai menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vaikeuttaa yhdistyksen toimintaa, on erotettu SKL:sta tai SKKY:stä tai on tuomittu eläinsuojelurikkomuksesta tai -rikoksesta tai saanut tuomion eläintensalakuljetusrikoksesta. Erottamisesta päättää vuosikokous. Erottamispäätös tehdään suljetulla lippuäänestyksellä ja päätöksen on saatava 3/4 enemmistö annetuista äänistä.
Jäsenellä, joka eroaa tai erotetaan, ei ole oikeutta yhdistyksen varoihin.

6. TILIKAUSI JA TILINTARKASTUS
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
Tilinpäätös tarvittavien asiakirjojen kanssa annetaan toiminnantarkastajille viimeistään kolme (3) viikkoa ennen vuosikokousta. Toiminnantarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen vuosikokousta.

7. HALLITUS
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus. Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, kuusi (6) muuta varsinaista jäsentä, sekä kaksi (2) varajäsentä.
Puheenjohtaja valitaan vuodeksi kerrallaan ja varsinaiset jäsenet kahdeksi (2) vuodeksi siten, että kolme (3) on vuosittain erovuorossa. Varajäsenet valitaan samanaikaisesti kahdeksi vuodeksi kerrallaan kuitenkin niin, että ensin valitaan 1. varajäsen ja sitten 2. varajäsen. Hallituksen puheenjohtajan, hallituksen jäsenten ja varajäsenten on oltava yhdistyksen täysi-ikäisiä jäseniä. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään neljä muuta hallituksen jäsentä on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. Varajäsenellä ei ole äänioikeutta, jos hallitus on täysilukuisena koolla. Varajäsenen äänioikeus varsinaisen jäsenen poissa ollessa määräytyy varajäsenten valitsemisjärjestyksen mukaisesti.
Hallituksella on oikeus tarvittaessa kutsua työskentelynsä avuksi asiantuntijoita.
Hallituksen toimintakausi on sääntömääräisten vuosikokouksien välinen aika.

8. YHDISTYKSEN NIMEN KIRJOITTAMINEN
Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja yksin tai varapuheenjohtaja yhdessä sihteerin kanssa.

9. JALOSTUSTOIMIKUNTA
Jalostustoimikunta toimii hallituksen alaisuudessa. Toimikunnan toiminta perustuu hallituksen esittämään ja vuosikokouksen hyväksymään toiminta- ja jalostusohjeeseen.
Jalostustoimikunnan valitsee hallitus. Jalostustoimikuntaan valitaan kolme (3)- kuusi (6) varsinaista jäsentä. Jäsenten toimikausi on kaksi (2) vuotta.
Jalostustoimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin.
Jalostustoimikunta kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta tai kun vähintään kaksi (2)toimikunnan jäsenistä sitä vaatii.
Jalostustoimikunta on päätösvaltainen, kun vähintään puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä yksi varsinainen jäsen on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä ja äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni. Jalostustoimikunnalla on tarvittaessa oikeus kutsua ulkopuolisia asiantuntijoita.
Jalostustoimikunta antaa toimintakertomuksen ja toimintasuunnitelman vuosittain sääntömääräiselle vuosikokoukselle.

10. YHDISTYKSEN KOKOUKSET
Vuosittain pidetään yksi sääntömääräinen vuosikokous hallituksen määräämänä päivänä maaliskuun aikana. Ylimääräinen yleiskokous voidaan pitää hallituksen kutsusta tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä on sitä kirjallisesti, erityisesti ilmoitettua asiaa varten, hallitukselta vaatinut. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle. Yhdistyksen vuosikokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. äänten mennessä tasan ratkaisee vuosikokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Mikäli vuosikokouksen puheenjohtaja on yhdistyksen ulkopuolelta, äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. Henkilövaaleissa, äänten mennessä tasan, ratkaisee arpa. Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella täysi-ikäisellä varsinaisella, perhe-, pentue-, kunniajäsenellä yksi ääni ja lisäksi mahdollisuus käyttää yhden äänioikeutetun jäsenen puolesta äänioikeutta valtakirjalla.
Kannattajajäsenellä on kokouksissa läsnäolo ja puheoikeus, ei äänioikeutta.

11. YHDISTYKSEN KOKOUSTEN KOOLLE KUTSUMINEN
Hallitus toimittaa vuosikokouskutsun jäsenistölle, joko kirjeenä, sähköpostilla tai yhdistyksen nettisivuilla. Vuosikokouskutsu pitää olla jätetty postin kuljetettavaksi vähintään neljätoista (14) vuorokautta ennen kokouksen ajankohtaa. Sähköpostilla ja nettisivuilla toimitetuissa kokouskutsuissa aikaraja on sama laskien kutsun lähetyspäivästä. Mahdollisten ylimääräisten kokousten kutsut tulee toimittaa jäsenistölle vähintään neljätoista (14) päivää ennen kokousta. Ylimääräisen kokouksen kutsut tulee toimittaa jäsenistölle muutoin samoin kuin varsinaisen vuosikokouksen kutsu.

12. VUOSIKOKOUS
Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. Kokouksen avaus
2. Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin, kahden pöytäkirjan tarkastajan ja kahden ääntenlaskijan valitseminen
3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
4. Esityslistan hyväksyminen
5. Tilinpäätöksen, yhdistyksen vuosikertomuksen ja toiminnantarkastajien lausunnon esittäminen
6. Tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. Jäsen- ja kirjaamismaksujen suuruuden vahvistaminen kuluvalle vuodelle
8. Toimintasuunnitelman ja tulo- ja menoarvion vahvistaminen kuluvalle vuodelle
9. Hallituksen puheenjohtajan valinta seuraavalle hallituksen toimikaudelle
10. Hallituksen varsinaisten jäsenten valitseminen erovuoroisten tilalle
11. Hallituksen varajäsenten valitseminen joka toinen vuosi
12. Kahden toiminnantarkastajan ja heidän varahenkilöidensä valitseminen
13. Hallituksen jäsenten ja muiden luottamushenkilöiden kulukorvauksista ja palkkioista päättäminen
14. Hallituksen esittämistä ja kokouskutsussa mainituista asioista päättäminen
15. Muut esille tulevat asiat, joista voidaan keskustella, mutta päättää vain, jos kokous on yksimielinen

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa jonkin asian yhdistyksen vuosikokoukseen käsiteltäväksi, tulee hänen toimittaa siitä kirjallinen esitys hallitukselle lokakuun loppuun mennessä.

13. SääNTöJEN MUUTTAMINEN
Näitä sääntöjä voidaan muuttaa vain vuosikokouksen päätöksellä. Päätös sääntöjen muuttamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta.

14. YHDISTYKSEN PURKAMINEN
Päätös yhdistyksen purkamisesta on tehtävä kahdessa peräkkäisessä yhdistyskokouksessa, joiden välillä on oltava ainakin kuukausi ja joista toisen on oltava sääntömääräinen vuosikokous. Purkamispäätökseen on kummankin kokouksen saatava vähintään enemmistö annetuista äänistä. Jos yhdistys puretaan tai lakkautetaan, luovutetaan sen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkautumisesta päättävän viimeisen yhdistyksen kokouksen määräämällä tavalla.