Neurologiset ongelmat
Epilepsia = Epilepsia, eli kaatumatauti, aiheuttaa kohtauksia johtuen häiriöistä aivojen sähköisessä toiminnassa. Kohtauksien voimakkuus vaihtelee hyvin paljon koirakohtaisesti. Lievimmillään koiralla voi olla ns. poissaolohetkiä ja pahimmillaan koiralla on jatkuvia kouristuskohtauksia, joiden aikana koira on tajuton ja laskee alleen. Epilepsiaa on kahdenlaista, hankittua tai idiopaattista.
Hankitussa epilepsiassa kohtaukset johtuvat traumasta, mikä on vammauttanut aivoja. Esimerkiksi koira on jäänyt auton alle tai koira on lyönyt päänsä ja alkaa myöhemmin saada kohtauksia. Idiopaattisesta epilepsiasta käytetään myös nimityksiä synnynnäinen, itsesyntyinen, peritty ja primaarinen epilepsia. Nämä kaikki tarkoittavat aivojen sisäistä tuntematonta syytä koiran kohtauksille. Epilepsiasta puhutaan edellä mainittujen lisäksi myös sekundaarisena, jolloin kohtaukset johtuvat aivojen sisäisestä syystä, esim. kasvain ja reaktiivisena, jolloin kohtaukset johtuvat aivojen ulkopuolisesta syystä esim. aineenvaihdunnan häiriöt tai myrkytys.
Epilepsia todetaan poissulkemalla muut sairaudet erilaisten verinäytteiden, röntgenkuvien, ultraäänitutkimusten ja lopulta aivosähkökäyrän (EEG), selkäydinnestenäytteen ja aivojen tietokonekerroskuvauksen (CT) avulla. Viimeiset näistä testeistä ovat hyvin kalliita ja on täysin ymmärrettävää, että niitä ei aina tehdä vaan aloitetaan epilepsia-lääkitys, jos ei mitään muuta syytä kohtauksille ole löytynyt.
Idiopaattisesta tai peritystä epilepsiasta kärsivät koirat alkavat yleensä oireilla nuorena noin 6kk – 5 v., mutta ensimmäiset kohtaukset voivat ilmetä myös vanhemmalla iällä, vaikkakin se on huomattavasti harvinaisempaa.
Epilepsiaa voidaan usein hoitaa lääkityksellä hyvinkin onnistuneesti. Yhden lähteenä käytetyn tekstin mukaan noin 70 % hyötyy lääkityksen aloittamisesta huomattavasti. Samaisen tekstin mukaan valitettavasti noin 20 – 30 %:lle lääkityksestä ei ole apua. Epilepsialääkityksiä on hyvin erilaisia ja lääkkeet määrätäänkin aina tapauskohtaisesti, jotta saataisiin lääkkeiden sivuvaikutukset mahdollisimman pieneksi. Usein epileptisille koirille suositellaan myös sterilisaatiota, jotta mahdolliset stressin laukaisemat kohtaukset saadaan mahdollisimman vähäisiksi.
Ainoastaan yhden epilepsian muodon (ns. Laforan tauti) periytymismalli tunnetaan varmasti ja tähän epilepsian muotoon on olemassa geenitesti. Monissa roduissa epilepsian on todettu olevan perinnöllistä. Jalostuksen kannalta yleisenä ohjeena voidaankin pitää, että sairasta koiraa ei tule käyttää jalostukseen ja yhdistelmää joka on jättänyt epilepsiaa, ei tule uusia. Epileptikkojen täyssisaruksien jalostuskäytössä tulisi käyttää suurta harkintaa.
Hankitussa epilepsiassa kohtaukset johtuvat traumasta, mikä on vammauttanut aivoja. Esimerkiksi koira on jäänyt auton alle tai koira on lyönyt päänsä ja alkaa myöhemmin saada kohtauksia. Idiopaattisesta epilepsiasta käytetään myös nimityksiä synnynnäinen, itsesyntyinen, peritty ja primaarinen epilepsia. Nämä kaikki tarkoittavat aivojen sisäistä tuntematonta syytä koiran kohtauksille. Epilepsiasta puhutaan edellä mainittujen lisäksi myös sekundaarisena, jolloin kohtaukset johtuvat aivojen sisäisestä syystä, esim. kasvain ja reaktiivisena, jolloin kohtaukset johtuvat aivojen ulkopuolisesta syystä esim. aineenvaihdunnan häiriöt tai myrkytys.
Epilepsia todetaan poissulkemalla muut sairaudet erilaisten verinäytteiden, röntgenkuvien, ultraäänitutkimusten ja lopulta aivosähkökäyrän (EEG), selkäydinnestenäytteen ja aivojen tietokonekerroskuvauksen (CT) avulla. Viimeiset näistä testeistä ovat hyvin kalliita ja on täysin ymmärrettävää, että niitä ei aina tehdä vaan aloitetaan epilepsia-lääkitys, jos ei mitään muuta syytä kohtauksille ole löytynyt.
Idiopaattisesta tai peritystä epilepsiasta kärsivät koirat alkavat yleensä oireilla nuorena noin 6kk – 5 v., mutta ensimmäiset kohtaukset voivat ilmetä myös vanhemmalla iällä, vaikkakin se on huomattavasti harvinaisempaa.
Epilepsiaa voidaan usein hoitaa lääkityksellä hyvinkin onnistuneesti. Yhden lähteenä käytetyn tekstin mukaan noin 70 % hyötyy lääkityksen aloittamisesta huomattavasti. Samaisen tekstin mukaan valitettavasti noin 20 – 30 %:lle lääkityksestä ei ole apua. Epilepsialääkityksiä on hyvin erilaisia ja lääkkeet määrätäänkin aina tapauskohtaisesti, jotta saataisiin lääkkeiden sivuvaikutukset mahdollisimman pieneksi. Usein epileptisille koirille suositellaan myös sterilisaatiota, jotta mahdolliset stressin laukaisemat kohtaukset saadaan mahdollisimman vähäisiksi.
Ainoastaan yhden epilepsian muodon (ns. Laforan tauti) periytymismalli tunnetaan varmasti ja tähän epilepsian muotoon on olemassa geenitesti. Monissa roduissa epilepsian on todettu olevan perinnöllistä. Jalostuksen kannalta yleisenä ohjeena voidaankin pitää, että sairasta koiraa ei tule käyttää jalostukseen ja yhdistelmää joka on jättänyt epilepsiaa, ei tule uusia. Epileptikkojen täyssisaruksien jalostuskäytössä tulisi käyttää suurta harkintaa.
Syringomyelia = Syringomyeliaa ei ole ranskanbulldogeilla diagnosoitu kuin yksittäisiä tapauksia. Sairaus johtuu siitä, että kallo on hyvin ahdas ja kallon takaosan luut ovat epämuodostuneet. Tämä aiheuttaa sen, että koiran pikkuaivot painuvat kallon sisältä selkäydinkanavaan aiheuttaen painetta selkäydinkanavassa. Kun selkäydinkanavan normaali nestekierto häiriintyy ylimääräisen paineen takia, alkaa sinne muodostua eräänlaisia nestepusseja, mitkä puolestaan painavat hermoja. Yleensä tuloksena on erilaisia kivuliaita neurologisia ongelmia, mitkä vaihtelevat voimakkuudeltaan ja esiintyvyydeltään hyvinkin paljon. Syringomyelia voidaan todeta vain magneettikuvauksessa. Syringomyelian ennuste ei ole hyvä, vaikkakin sitä voidaan yrittää hoitaa kipulääkkeillä, kortikosteroidisilla lääkkeillä tai kirurgisesti.
Lähteinä käytetty:
http://personal.inet.fi/koti/blackmasters/epilepsia.htm
http://www.vetcare.fi/index.php?id=280
http://www.sidewaysdogs.com/cavalierit/cterveys.htm
http://personal.inet.fi/koti/bluebays.griffons/syringo1.htm
(Tämän lisäksi lähteinä on käytetty muutamaa muuta internet-artikkelia, jotka eivät ole enää saatavilla.)
Lähteinä käytetty:
http://personal.inet.fi/koti/blackmasters/epilepsia.htm
http://www.vetcare.fi/index.php?id=280
http://www.sidewaysdogs.com/cavalierit/cterveys.htm
http://personal.inet.fi/koti/bluebays.griffons/syringo1.htm
(Tämän lisäksi lähteinä on käytetty muutamaa muuta internet-artikkelia, jotka eivät ole enää saatavilla.)
