Silmät

Ranskanbulldoggeilla todettuja silmäsairauksia

Virallinen silmätarkastus voidaan tehdä kaikille rekisteröidyille ja tunnistusmerkityille koirille.
Koska ranskanbulldoggien silmäongelmat puhkeavat yleensä vasta yhden vuoden iän jälkeen, suositellaan ensimmäistä virallista silmätarkastusta tehtäväksi  vasta koiran täytettyä yksi vuotta. Silmätarkastuksen tekee siihen erikseen koulutettu silmäspesialisti. Eläinlääkärit, joilla on silmätarkastusoikeudet löydät Suomen Kennelliiton sivuilta:
http://www.kennelliitto.fi/silmaelainlaakarit

Silmätarkastuksessa koiraa ei tarvitse rauhoittaa. Silmään tiputetaan pupillia laajentavaa tippaa noin 15min ennen silmätarkastuksen tekoa. Eläinlääkäri tutkii tarkastuksessa koiran luomet ja silmän, ilman varsinaisia operaatioita, katsomalla tähän tarkoitetuilla laitteilla koiran silmään. Koska useat silmäsairaudet voivat puhjeta missä iässä tahansa. Kerran tehty silmätarkastus ei ole voimassa koiran koko elämää. Silmätarkastus olisi hyvä tehdä 3-5 kertaa koiran elämän aikana, sen jalostuskäytöstä riippuen.


 

Makroblepharon = Liian suuri luomiaukko. Luomiaukko ei suojaa silmää tarpeeksi, mikä aiheuttaa yleensä ärsytystä silmien sidekalvoille ja sarveiskalvoille. Koirat, jotka kärsivät lievästä muodosta, eivät oireile lainkaan. Makroblepharon on kirurgisesti korjattavissa.


 

Entropion, silmäluomen sisäänpäin kiertyminen = Entropioniksi kutsutaan tilaa, missä useimmiten alaluomi on kiertynyt sisäänpäin. Tämä aiheuttaa sen, että silmäluomen karvat ärsyttävät silmää. Ärsytyksen jatkuessa pitkään voi seurauksena olla myös näön heikkeneminen. Entropion on yleinen perinnöllinen vika roduilla, joilla suositaan ulkonevia silmiä ja/tai runsaita poimuja naamassa. Entropiaa esiintyy pienessä määrin myös roduissa, joilla on suhteellisen pienet silmät ja kireät luomet.

Entropion havaitaan usein jo koiran ollessa nuori. Yleensä korjausleikkausta pyritään lykkäämään, kunnes koira on aikuinen ja kasvu loppunut. Tämä siksi, että luomet voivat kiristyä kallon kasvaessa lopulliseen muotoonsa. Kuitenkin, vaikeissa tapauksissa, korjausleikkauksia voidaan joutua tekemään useampia, sitä mukaa kun koira kasvaa.
Todennäköisesti vika periytyy polygeenisesti, eli monen ihoon sekä silmäluomien rakenteisiin ja pään muotoon vaikuttavien geenien yhteisvaikutuksesta.


 

Distichiasis = Kun koiran ripset yleensä kasvavat ulospäin, distichiasisessa silmässä ne kasvavat epänormaaliin suuntaan tai luomessa on ylimääräisiä ripsiä, jotka usein ärsyttävät silmää. Nämä ylimääräiset tai epänormaalisti suuntautuneet ripset voivat pidemmän päälle aiheuttaa sarveiskalvon tulehduksen, lisääntynyttä silmävuotoa tai sarveiskalvon haavaumia. Koira voi myös siristellä silmiään, koska niitä kirvelee. Oireileva distichiasis hoidetaan kirurgisesti polttamalla tai jäädyttämällä ylimääräiset, ärsyttävät ripset tai nyppimällä ne pois pinsettien ja otsalampun avulla. Nämä ylimääräiset ripset voivat kuitenkin kasvaa takaisin, jolloin toimenpiteet joudutaan uusimaan koiran hyvinvoinnin turvaamiseksi ja näkökyvyn säilyttämiseksi.


 

Kyynelaukon puutos = Kyynelkanavan puutosta on kolmea eri vakavuusastetta. Ensimmäisessä aukko kyynelkanavaan on jäänyt aukeamatta koiran kehittyessä. Toisessa osa kyynelkanavaa puuttuu ja kolmannessa kyynelkanava on jäänyt kokonaan kehittymättä. Koiran silmät oireilevat voimakkaalla silmävuodolla, koska kyynelkanavat eli silmän ”viemärit” eivät vedä. Tämä taas voi näkyä jatkuvina naamaryppyjen tulehduksina, jos omistaja ei ole tietoinen ongelmasta, eikä muista / huomaa kuivata naamaryppyjä. Ongelma voidaan yleensä korjata kirurgisesti.


 

PPM, persistoivat pupillamembraanit (Persistent Pupilary Membrane) = Tarkoittaa koiran silmään sikiöajalta jääneitä verisuonia ja kalvojäänteitä, mitkä normaalisti surkastuvat pois ennen syntymää. Nämä jäänteet voivat kulkea pupillin yli iriksen laidalta toisella, iriksestä sarveiskalvon takapinnalle, iriksestä linssin etupinnalle tai ne voivat muodostaa kalvon etukammioon. PPM on synnynnäinen tila, mikä ei parane ja sille ei ole olemassa hoitokeinoa. Usein PPM ei aiheuta koiralle minkäänlaista ongelmaa. Ainoastaan ne jäänteet, mitkä kulkevat linssin ja sarveiskalvon välillä voivat aiheuttaa sokeutta. PPM:t, jotka eivät ole surkastuneet koiran tullessa yhden vuoden ikään katsotaan perinnölliseksi, mutta periytymistapa on tuntematon.


 

Sarveiskalvon dystrofia = Perinnöllinen korneadystrofia todetaan koiralla silloin, kun silmästä löytyy rasvakristallien kerääntymistä sarveiskalvon keskiosiin, sen pinta- ja keskikerrokseen, ovaalin muotoiseksi samentumaksi silmätarkastuksen yhteydessä. Tämäntyyppinen sarveiskalvon dystrofia on todettu perinnölliseksi sairaudeksi esim. siperian huskylla. Sairauden epäillään periytyvän autosomaali resessiivisesti.


 

Trichiasis = Tarkoittaa normaalissa paikassa kasvavien ripsien kaartumista silmään päin tai iholla kasvavien karvojen (esim. hyvin voimakkaat naamarypyt, mitkä osuvat silmään) aiheuttamaa silmä-ärsytystä. Koira voi oireilla siristelemällä silmiään tai voimakkaalla silmävuodolla. Periytymistavasta ei ole tietoa. Trichiasista voidaan hoitaa nyppimällä sisäänpäin kaartuneet ripset pois yksitellen tai kirurgisesti korjaamalla naamaryppyjen muotoa.


 

Katarakta = Perinnöllinen kaihi samentaa silmän linssin osittain tai kokonaan yksilöstä riippuen. Kaihi periytyy yleensä autosomaali resessiivisesti, mutta useimpien muotojen periytymismallia ei tiedetä. Kaihin puhkeamisikä vaihtelee suuresti. Kaihi voi puhjeta jopa alle yksivuotiailla koirilla. Perinnöllinen kaihi on yleensä molemmissa silmissä ja johtaa sokeuteen, jos linssit samentuvat kokonaan. Katarakta eli kaihi voi olla perinnöllinen tai ei perinnöllinen, synnynnäinen tai hankittu. Pennun syntymästä kahdeksan viikon ikään mennessä todetut kataraktat ovat synnynnäisiä. Hankitusta kaihista voidaan esimerkkinä käyttää sokeritaudin aiheuttamia kaihimuutoksia koiran silmissä. Muita esimerkkejä hankitusta kaihista ovat esim. vanhuuden kaihi (yli 7v. koirilla). Kaihi voidaan koirillakin poistaa kirurgisesti. Paras leikkaustulos saadaan, jos kaihi leikataan mahdollisimman pian sen toteamisen jälkeen. Hoidon edellytyksenä on se, että silmänpohja on terve.

Ranskanbulldogeilla on löydetty yksi kaihia aiheuttava geeni ja tähän kaihigeeniin on olemassa geenitesti. Lisätietoja asiasta:
http://www.aht.org.uk/genetics_cataracts.html


 

RD eli retinan dysplasia = RD (verkkokalvon synnynnäinen kehityshäiriö) jaetaan kolmeen vakavuusasteeseen, multifokaaliin (mRD), geografiseen (gRD) ja totaaliseen (tRD). mRD:ssä verkkokalvolta löydetään yksittäisiä poimuja, jotka syntyvät verkkokalvon paikallisen kehityshäiriön seurauksena. Poimujen määrä voi vaihdella yksilöstä riippuen. mRD ei yleensä vaikuta näkökykyyn. gRD:ssä verkkokalvon kehityshäiriö on laajemmalla alueella, mikä voi jo vaikuttaa koiran näkökykyyn ja tRD:ssa verkkokalvo on kokonaan irronnut, mikä aiheuttaa silmän täydellisen sokeuden. gRD:aan saattaa liittyä iän myötä tapahtuvaa paikallista verkkokalvon rappetumista. Useilla roduilla RD:n on todettu periytyvän väistyvästi. Erilaisten RD-muotojen välistä geneettistä yhteyttä ei tunneta.


 

kirsikkasilma

”Kirsikkasilmä (cherry eye)” = Kirsikkasilmä kehittyy tavallisesti nuorelle koiralle. Kolmannen silmäluomen (vilkkuluomen) alla sijaitseva kyynelrauhanen luiskahtaa esiin. Tulehtuessaan kyynelrauhanen voi kasvaa jopa pienen kirsikan kokoiseksi, tästä nimitys tälle vialle. Kirsikkasilmä voidaan korjata kirurgisesti.  Nykyisin kyynelrauhanen mielummin ”taskutetaan” paikoilleen, kuin poistetaan kokonaan, koska kyynelrauhasen poiston on todettu aiheuttavan kuivasilmäisyyttä. Kirsikkasilmä liittyy löysiin luomiin ja yleisesti silmän ja kallon rakenteeseen. Periytymismekanismia ei tunneta.


 

PHTVL/PHPV = Sikiöaikana silmän pohjan ja linssin välillä on verisuonia, mitä kautta silmä saa ravinteitaan. Normaalissa tilanteessa tämä verisuoniverkosto surkastuu pois pian syntymän jälkeen. PHTVL/PHPV (persistent hyperplastic tunica vasculosa lentis/persistent hyperplastic primary vitreous) tarkoittaa silmäsairauksia missä tämä verkosto ei ole surkastunut. Tämä sairaus jaetaan kuuteen vakavuusasteeseen, missä ykkönen on lievin eikä etene ja kuusi on vakavin ja yleensä tarkoittaa, että silmä on sokea. Lievimmässä asteessa muutokset näkyvät pieninä pisteinä linssin takapinnalla, kun taas vakavammissa asteissa linssi voi olla epämuotoinen ja jatkuva verisuonijäänteiden ärsytys alkaa aiheuttaa samentumaa linssin takakapselissa. Dobermannilla periytyvyys on määritelty ja tiedetään, että se on autosomaali dominantti, jossa epätäydellinen penetraatio. Muilla roduilla tämän ongelman periytyvyydestä ei ole tietoa. Suomen Kennelliitto julkaisi 18.1.2010 seuraavan tiedotteen koskien lievimmän asteen omaavien koirien jalostuskäyttöä:
http://www.kennelliitto.fi/FI/jalostusjakasvatus/uutiset/2010/20100118_rd_ja_phtvl.htm
(jalostustoimikunnan tiedossa 1kpl)


 

Lähteet:

Silmäsairauksien selittämiseen käytetyt lähteet:
http://www.apexvet.fi/webclinic/Sari/virallinen_silmatarkastus.pdf
http://koti.mbnet.fi/kannusr/sivut/Briardista.htm
http://www.toydogs.net/japanesechin/terveys.html
http://www.kennelliitto.fi/fi/jalostusjakasvatus/artikkelit/silm.sairauksista.htm
http://www.sidewaysdogs.com/cavalierit/cterveys.htm
http://www.basenji.fi/terveys.htm
http://www.saunalahti.fi/~mattiera/uusi_sivu_19.htm
http://www.sdy.fi/jalostus/Terveys.html

(Tämän lisäksi lähteinä on käytetty muutamaa muuta internet-artikkelia, jotka eivät ole enää saatavilla.)