Hengitystie- ja suuongelmat

Suurin osa rankanbulldoggien hengitysvaikeuksista johtuu lyhyestä kuono-osasta eli ns. brakykefaalisesta syndroomasta

Brakykefaalinen syndrooma on lyhytkalloisuuden (brakykefalia) aiheuttama hengitysoireyhtymä. Oireyhtymän taustalla on lyhentyneen kallon ja hengitysteiden pehmytkudoksen välinen epäsuhta: vaikka koiran kallon luusto on pienentynyt, ei kallon sisäinen pehmytkudos ole vähentynyt samassa suhteessa. Tästä aiheutuu hengitysteiden ahtautta ja pahimmillaan koiran elämänlaatua vakavasti alentavia hengitysongelmia.

Brakykefaalisen oireyhtymän (BOAS) ensisijaiset rakenteelliset muutokset ja epämuodostumat ovat lyhyt kuono, ahtaat sieraimet sekä nenän eteinen, epämuodostuneet nenäkuorikot ja muut nenäontelon ahtaumat, pidentynyt pehmeä kitalaki ja muut nenänielun rakenteelliset muutokset.

  • Pehmyt kitalaki (kitapurje): kovan kitalaen luonnollinen jatke, mikä voi lyhyestä kallon muodosta johtuen haitata huomattavasti koiran hengitystä. Koiran sisäänhengitys vaikeutuu, kun kitapurje painuu henkitorven suulle estäen ilman pääsyn henkitorveen ja keuhkoihin.
  • Ahtaat sieraimet. Ahtauman neljä eri astetta avoimesta täysin sulkeutuneisiin (lähde: Cambridgen yliopiston BOAS-työryhmä):

    Myös sierainten väliseinä eli nenärusto voi olla niin löysä tai jopa irtonainen, että se sulkee sierainaukon koiran hengittäessä sisään. Vaikeissa tapauksissa koira ei pysty hengittämään sierainten kautta ja korskuttaa voimakkaasti hengittäessään

Ahtaat hengitystiet ja siitä aiheutuva alipaine nielussa aiheuttavat myös toissijaisia muutoksia, kuten kurkunpään umpipussien ympärikääntymistä (evertoituneet sakkulukset) ja kurkunpään rakenteiden romahtamista. Brakykefaliaan liittyy myös henkitorven ja keuhkoputkien vajaakehitys. Brakykefalia aiheuttaa myös ongelmia koiran lämmönsäätelykyvyssä; nenäkuorikot toimivat osana koiran jäähdytysjärjestelmää ja kuorikoiden epämuodostumat ja pienentynyt pinta-ala heikentävät jäähdytysjärjestelmän toimintaa ja altistavat lyhytkuonoisen koiran lämpöhalvaukselle.

Kennelliiton terveyskyselyn väliaikaraportista (Ranskis-lehti 3/2015) käy ilmi, että 150 ranskanbulldogin joukossa yli puolella on raportoitu hengityselimistön ongelmia tai sairauksia (koiria, joilla ei ole havaittu hengitysongelmia on otoksessa 44,67%).

Ote terveyskyselyn tuloksista:

Ranskanbulldoggiyhdistyksen terveyskyselyn tulokset näyttävät samansuuntaisilta, 299 ranskanbulldogista 54% on todettu joitakin ahtaisiin hengitysteihin liittyviä ongelmia.

BOAS:in esiintymisriski on voimakkaasti yhteydessä koiran kuonon pituuteen. Tutkimuksissa on todettu, että riski kasvaa selvästi mikäli koiran kuonon suhde kallon pituuteen on alle 0,5. Tutkijaryhmä esittää myös että jalostukseen käytettävien koirien kuonon suhde kalloon (CFR-luku, craniofacial ratio) olisi suurempi kuin 0,2. Englantilaisilla ranskanbulldogeilla tehdyssä tutkimuksessa todettiin että ahtaat sieraimet ovat selkeästi yhteydessä BOAS-oireisiin (sierainaukot arvosteltu asteikolla avoimet/lievästi ahtautuneet/selvästi ahtautuneet/ vakavasti ahtautuneet). Tutkimuksessa havaittiin myös että BOAS-oireilu on yleisempää uroksilla ja että se on yhteydessä koiran ylipainoon. Huomattavaa on myös ettei 60% koirien omistajista tunnistanut koiran hengitysvaivoja.

Brakykefaalinen oireyhtymä oireilee monin tavoin. Selkeimpiä oireita ovat erilaiset hengitysvaivat kuten rohiseva ja vinkuva hengitys, voimakas kuorsaaminen, voimakas hengityslihasten käyttö, kakominen, alentunut rasituksensietokyky, pyörtyily ja uniapnea eli hengityskatkokset unen aikana, muut uniongelmat sekä puklailu, (vaahdon) oksentaminen ja mahdollisesti muut ruoansulatusjärjestelmän ongelmat. Vaikeimmissa tapauksissa koira tarvitsee nielua avartavan kirurgisen toimenpiteen. Myös painonhallintaan tulee kiinnittää huomiota, sillä ylipaino voi pahentaa hengitysoireita.

Toimenpiteet jalostuksessa

Jalostukseen tulee käyttää vain vaivattomasti hengittäviä yksilöitä, joiden hengitys on ongelmatonta myös rasituksessa. Myös sierainaukkojen kokoon sekä kuonon suhteelliseen pituuteen tulee kiinnittää huomiota, joskin koiran hengityksen ja rasituksensietokyvyn kokonaisvaltainen arviointi on tärkeämpää kuin yksittäisten tekijöiden tarkkailu. Jalostuksesta ei tule poistaa hyvin hengittäviä yksilöitä, vaikka näiden kuonon suhteellinen pituus (CFR-luku) olisikin lyhyempi kuin tutkimuksissa suositeltu arvo > 0,2.

Hengitysongelmia voi arvioida mm. tarkkailemalla sierainaukkojen kokoa sekä koiran hengitysäänien voimakkuutta, hengityksen tiheyttä ennen ja jälkeen rasituksen ja kiinnittämällä huomiota hengityslihasten käyttöön. Myös jatkuva hengitys suun kautta sekä läähätys ja alentunut rasituksensietokyky ovat merkkejä hengitysongelmista. Vakava-asteisimmassa oireyhtymässä koira kärsii hapenpuutteesta, joka näkyy ihon/limakalvojen sinertämisenä (syanoosi) tai tajunnanmenetyksenä. Objektiivisen tuloksen saamiseksi voidaan käyttää myös Kennelliiton kävelytestiä, jossa koiran tulee suorittaa kilometrin kävelymatkan korkeintaan 12 minuutissa ja palautua siitä riittävästi seuraavan 15 minuutin aikana. Yhdistyksen jalostustoimikunta kouluttaa kasvattajia sekä ulkomuototuomareita arvioimaan hengitysongelmien vakavuutta ja informoi koirien omistajia hengitysongelmien hoitamisessa sekä järjestää virallisia kävelytestejä Kennelliiton aikataulujen ja ohjeistuksen mukaisesti. Ranskanbulldoggien vuonna 2015 uudistetussa rotumääritelmässä kiinnitetään asiaan myös huomiota aiempaa tarkemmin, hylkäävinä virheinä mainitaan mm. täysin sulkeutuneet sieraimet sekä hengitysvaikeudet. Myös Kennelliiton rotukohtaiset ohjeet liioiteltujen piirteiden huomioimisesta ulkomuotoarvostelussa neuvovat kiinnittämään huomiota hengityselimistön ongelmiin ja näin pyrkivät ennaltaehkäisemään epätervettä kasvatustyötä näyttelytoiminnan kautta.


Kuvia sierainten avarruksesta:

Ahtaat sieraimet
Ahtaat sieraimet
Kolme päivää leikkauksesta
Kolme päivää leikkauksesta
1kk leikkauksesta
1kk leikkauksesta

Henkitorven ahtauma (hypoplasia) = Tätä vikaa esiintyy eniten lyhytkuonoisten rotujen nuorilla yksilöillä. Henkitorven ahtaumassa koiran henkitorven rustorenkaat eivät kasva normaalisti, vaikka koira ympärillä kasvaa ja täten hapen saanti heikkenee. Tästä yleensä aiheutuu kroonisia hengitysvaikeuksia ja yskää. Henkitorven ahtaumasta oireena voi olla myös varsinkin rasituksessa sinertäväksi menevä kieli, mikä kertoo hapenpuutteesta koiran verenkierrossa. Henkitorven ahtauma altistaa koiran erilaisille hengitystie- infektioille. Sairaus todetaan röntgenkuvilla. Ennuste on yleensä sitä huonompi, mitä ahtaampi henkitorvi on. Lääkkeenä voidaan kokeilla keuhkoputkia laajentavia lääkkeitä.Henkitorven ahtauman periytymisestä ei ole varmaa tietoa.


Kitalakihalkio = Kitalakihalkiota esiintyy jossain määrin kaikilla roduilla, mutta huomattavasti eniten lyhytkuonoisilla, eli brakykefaalisilla roduilla. Ranskiksissakin tätä ongelmaa esiintyy valitettavan usein. Kitalakihalkio syntyy, kun kitalakiluu ei sulkeudu sikiövaiheessa normaalisti. Tämä kehityshäiriö voi johtua monesta asiasta, kuten hapenpuute ja lääkeainevaikutus. Kitalakihalkion voi myös aiheuttaa geenivirhe, minkä pentu on perinyt molemmilta vanhemmiltaan. Halkio aiheuttaa sen, että pennun syödessä ruoka painuu nenäonteloihin ja tätä kautta mahdollisesti myös keuhkoihin (pennun ollessa nisällä maitoa tulee sieraimista ja pentu voi kakoa). Tämä taas aiheuttaa tulehduksia, kun ruokaa pääsee paikkoihin, mihin sen ei kuulu päästä. Halkioita on hyvin eri asteisia aina hyvin lyhyestä viirusta koko kitalaen halkaisevaan aukileeseen. Suurin osa kitalakihalkioisista pennuista joudutaan lopettamaan. Kitalakihalkion hoito on leikkaus, mikä hyvin usein on käytännössä mahdotonta toteuttaa, koska pennun tulisi selvitä noin 2 kuukauden ikäiseksi ennen kuin se voidaan leikata. Hyvin usein tämä tarkoittaisi pysyvän ruokintaletkun laittamista pennulle ja tämä on hyvin vaikeata ja kyseenalaista toteuttaa pennun fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin kannalta. Kitalakihalkiota jättänyttä yhdistelmää ei tule uusia. Kitalakihalkiosta mahdollisesti selvinnyttä koiraa ei tule käyttää jalostukseen.

Lähteinä käytetty:

  • Cambridgen yliopiston BOAS-tutkimusryhmä, os. https://www.vet.cam.ac.uk/boas
  • Ranskis-lehden 1/16 juttu aiheesta, Jatta Pekkanen, ELT Liisa Lilja-Maula ja Tea Karppanen: ”Elämää lyttykuonon kanssa – Asiaa hengityksestä” luettavissa tästä (pdf).
  • Making assessments of dogs’ respiration -video (Svenska Kennelklubben)
  • Pekkanen: ”Kennelliiton terveyskyselyn väliaikatietoja,” Ranskis-lehti 3/215
  • K. Mäki ja A. Lappalainen / Kennelliitto: ”Brakykefaalinen oireyhtymä” (http://www.kennelliitto.fi/brakykefaalinen-oireyhtyma)
  • G. Oechtering, “Brachycephalic syndrome – new information on an old congenital disease” (http://kleintierklinik.uni-leipzig.de/cms/sites/default/files/Dokumente/OECHTERING%202010_Brachycephaly%20Focus.pdf)
  • R. Packer et al. “Impact of facial conformation on canine health: Brachycephalic Obstructive Airway Syndrome,” PLoS ONE 10(10): e0137496
  • http://www.tiibetinspanielit.fi/images/artikkelit/kitalakihalkio.pdf
    Koiran Sairaudet, kirjoittaja Birgitta Wikström, kustantaja Tammi
  • Koiran vaivat- kotikoiran lääkärikirja, kirjoittaja ELL Bruce Fogle, kustantaja Perhemediat
    http://norwichterrierclub.org/wp-content/uploads/2009/07/upper-airway-syndrome-1_2008-04.pdf

Lisätietoa myös seuraavista lähteistä:


Tieteellisiä artikkeleita brakykefaliasta:

Bannasch D, Young A, Myers J, Truve´ K, Dickinson P, et al. (2010) Localization of Canine Brachycephaly Using an Across Breed Mapping Approach. PLoS ONE 5(3): e9632. doi:10.1371/journal.pone.0009632

Schoenebeck JJ, Hutchinson SA, Byers A, Beale HC, Carrington B, et al. (2012) Variation of BMP3 Contributes to Dog Breed Skull Diversity. PLoS Genet 8(8): e1002849. doi:10.1371/journal.pgen.1002849

Nai-Chieh Liu, David R. Sargan, Vicki J. Adams, Jane F. Ladlow:
Characterisation of Brachycephalic Obstructive Airway Syndrome in French Bulldogs Using Whole-Body Barometric Plethysmography”  PLoS ONE 10(6): e0130741. doi: 10.1371/journal.pone.0130741

Packer RMA, A Hendricks, MS Tivers & CC Burn. 2015. Impact of Facial Conformation on Canine Health: Brachycephalic Obstructive Airway Syndrome. PLoS ONE 10(10): e0137496. doi: 10.1371/journal.pone.0137496.