Hengitystie- ja suuongelmat

Suurin osa rankanbulldoggien hengitysvaikeuksista johtuu lyhyestä kuono-osasta eli ns. brakykefaalisesta syndroomastaEi ole harvinaista, että ranskanbulldoggi kärsii samanaikaisesti useammasta hengitysongelmiin johtavasta viasta.


Liian pitkä pehmyt kitalaki = Pehmyt kitalaki (kitapurje) on kovan kitalaen luonnollinen jatke, mikä voi lyhyestä kallon muodosta johtuen haitata huomattavasti koiran hengitystä. Koiran sisäänhengitys vaikeutuu, kun kitapurje painuu henkitorven suulle estäen ilman pääsyn henkitorveen ja keuhkoihin.

Liian pitkä kitapurje oireilee yleensä jatkuvasti kuorsaavana / korisevana hengityksenä ja (erityisesti rasituksessa) vaahtoavana kuolaamisena  ja jatkuvana liman oksentamisena. Pahoissa tapauksissa koira voi rasituksessa jopa pyörtyä ja kuulostaa vähintäänkin siltä, että se tukehtuu. Kitapurje voidaan lyhentää kirurgisesti ja ennuste on yleensä hyvä. Kitapurjeleikkaus voi helpottaa koiran hengitystä siinäkin tapauksessa, että koiran koko nielu on hyvin ahdas. Tällaisessa tapauksessa ”kuorsaava” hengitys ei välttämättä katoa kokonaan leikkauksen jälkeen. Kitapurjeleikkausta ei tulisi tehdä ennen kuin koira on täysikasvuinen, sillä oireet voivat helpottua kasvun myötä. On huomioitavaa, että oireet voivat myös ilmetä vasta aikuis-iällä eli pennusta ei voida sanoa tuleeko sen kitapurje vaatimaan leikkausta vai ei. Leikkauksen jälkihoito voi olla vaativaa, kuten monessa muussakin leikkauksessa.


Ahtaat sieraimet = Brakykefaalisilla (=lyhytkuonoinen) roduilla, mihin ranskanbulldoggikin kuuluu, on hyvinkin usein ahtautuneet sierainaukot. Myös sierainten väliseinä eli nenärusto voi olla niin löysä tai jopa irtonainen, että se sulkee sierainaukon koiran hengittäessä sisään. Vaikeissa tapauksissa koira ei pysty hengittämään sierainten kautta ja korskuttaa voimakkaasti hengittäessään. Lievissä tapauksissa koira ei oireile oikeastaan lainkaan. Sieraimia voidaan laajentaa kirurgisesti ja näin helpottaa koiran hapensaantia. Leikkaus on kuitenkin hyvä tehdä vasta koiran ollessa täysikasvuinen, sillä oireet voivat helpottua iän myötä.

Ahtaat sieraimet
Ahtaat sieraimet
Kolme päivää leikkauksesta
Kolme päivää leikkauksesta
1kk leikkauksesta
1kk leikkauksesta

Henkitorven ahtauma (hypoplasia) = Tätä vikaa esiintyy eniten lyhytkuonoisten rotujen nuorilla yksilöillä. Henkitorven ahtaumassa koiran henkitorven rustorenkaat eivät kasva normaalisti, vaikka koira ympärillä kasvaa ja täten hapen saanti heikkenee. Tästä yleensä aiheutuu kroonisia hengitysvaikeuksia ja yskää. Henkitorven ahtaumasta oireena voi olla myös varsinkin rasituksessa sinertäväksi menevä kieli, mikä kertoo hapenpuutteesta koiran verenkierrossa. Henkitorven ahtauma altistaa koiran erilaisille hengitystie- infektioille. Sairaus todetaan röntgenkuvilla. Ennuste on yleensä sitä huonompi, mitä ahtaampi henkitorvi on. Lääkkeenä voidaan kokeilla keuhkoputkia laajentavia lääkkeitä.Henkitorven ahtauman periytymisestä ei ole varmaa tietoa.


Kitalakihalkio = Kitalakihalkiota esiintyy jossain määrin kaikilla roduilla, mutta huomattavasti eniten lyhytkuonoisilla, eli brakykefaalisilla roduilla. Ranskiksissakin tätä ongelmaa esiintyy valitettavan usein. Kitalakihalkio syntyy, kun kitalakiluu ei sulkeudu sikiövaiheessa normaalisti. Tämä kehityshäiriö voi johtua monesta asiasta, kuten hapenpuute ja lääkeainevaikutus. Kitalakihalkion voi myös aiheuttaa geenivirhe, minkä pentu on perinyt molemmilta vanhemmiltaan. Halkio aiheuttaa sen, että pennun syödessä ruoka painuu nenäonteloihin ja tätä kautta mahdollisesti myös keuhkoihin (pennun ollessa nisällä maitoa tulee sieraimista ja pentu voi kakoa). Tämä taas aiheuttaa tulehduksia, kun ruokaa pääsee paikkoihin, mihin sen ei kuulu päästä. Halkioita on hyvin eri asteisia aina hyvin lyhyestä viirusta koko kitalaen halkaisevaan aukileeseen. Suurin osa kitalakihalkioisista pennuista joudutaan lopettamaan. Kitalakihalkion hoito on leikkaus, mikä hyvin usein on käytännössä mahdotonta toteuttaa, koska pennun tulisi selvitä noin 2 kuukauden ikäiseksi ennen kuin se voidaan leikata. Hyvin usein tämä tarkoittaisi pysyvän ruokintaletkun laittamista pennulle ja tämä on hyvin vaikeata ja kyseenalaista toteuttaa pennun fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin kannalta. Kitalakihalkiota jättänyttä yhdistelmää ei tule uusia. Kitalakihalkiosta mahdollisesti selvinnyttä koiraa ei tule käyttää jalostukseen.

Lähteinä käytetty:
http://www.tiibetinspanielit.fi/images/artikkelit/kitalakihalkio.pdf
Koiran Sairaudet, kirjoittaja Birgitta Wikström, kustantaja Tammi
Koiran vaivat- kotikoiran lääkärikirja, kirjoittaja ELL Bruce Fogle, kustantaja Perhemediat
http://norwichterrierclub.org/wp-content/uploads/2009/07/upper-airway-syndrome-1_2008-04.pdf


Lisätietoa myös seuraavista lähteistä:

  • Ranskis-lehden 1/16 juttu aiheesta, Jatta Pekkanen, ELT Liisa Lilja-Maula ja Tea Karppanen: ”Elämää lyttykuonon kanssa – Asiaa hengityksestä” luettavissa tästä (pdf).
  • Making assessments of dogs’ respiration -video (Svenska Kennelklubben)


Tieteellisiä artikkeleita brakykefaliasta:

Bannasch D, Young A, Myers J, Truve´ K, Dickinson P, et al. (2010) Localization of Canine Brachycephaly Using an Across Breed Mapping Approach. PLoS ONE 5(3): e9632. doi:10.1371/journal.pone.0009632

Schoenebeck JJ, Hutchinson SA, Byers A, Beale HC, Carrington B, et al. (2012) Variation of BMP3 Contributes to Dog Breed Skull Diversity. PLoS Genet 8(8): e1002849. doi:10.1371/journal.pgen.1002849

Nai-Chieh Liu, David R. Sargan, Vicki J. Adams, Jane F. Ladlow:
Characterisation of Brachycephalic Obstructive Airway Syndrome in French Bulldogs Using Whole-Body Barometric Plethysmography”  PLoS ONE 10(6): e0130741. doi: 10.1371/journal.pone.0130741

Packer RMA, A Hendricks, MS Tivers & CC Burn. 2015. Impact of Facial Conformation on Canine Health: Brachycephalic Obstructive Airway Syndrome. PLoS ONE 10(10): e0137496. doi: 10.1371/journal.pone.0137496.